Belly artistin silmin

Tämänkertaisen artikkelin on kirjoittanut erään Bellyssä muutama viikko sitten vierailleen Suomalaisen yhtyeen jäsen, joka haluaa pysyä nimettömänä. Syy siihen miksi julkaisemme tämän artikkelin täällä (hänen suostumuksestaan) on se, että se antaa artistin silmin hyvän kuvan musiikkibaarimme toiminnasta. Alla oleva teksti on siis kirjoitettu osana tuon toistaiseksi nimettömän muusikon kiertue-elämästä kirjoittamaa kirjaa, ja tämä pätkä julkaistaan yksinoikeudella meidän kauttamme juuri nyt.

”Muistaakseni heräsin liikkuvasta bussista joskus aamuneljän tienoilla. Edellisen illan konsertti Lappeenrannassa jätti vain hämärät muistot jälkeensä, hivenen sanoisinko liian pitkäksi venyneen illanvieton vuoksi. Unta en enää saanut silmäystäkään, joten seuraavat tunnit kuluivat omassa loossissa maaten, odottaen seuraavaa taukopaikkaa. Havahduin uudestaan bussin pysähdyttyä, eli ilmeisesti olin kuin olinkin saanut välissä unenpäästä kiinni, mutta varmaa kuitenkin oli ettei ennen seuraavaa yötä – tai aamua, nukkuisi kukaan koko bussissa. Pysähdyimme jonkin pienen, yksityisen huoltoaseman kupeeseen jossain jumalan selän takana. Kanssamatkustajat tankkasivat kahvia ja tupakkaa, itse käytin vain huojentavan huoneen tuomia, normaalille kiertue-elämälle ylellisiä asioita, kuten toimivaa vessaa ja lavuaaria josta tuli lämmintä vettä. Muistelin että seuraavassa esiintymispaikassa on ruokailumahdollisuus, joten suosiolla jätin kaiken maailman lisäaineilla kyllästetyt einekset ostamatta, ja siirryin takaisin bussiin. Matkasta en muista juuri mitään, sen lisäksi että ikkunasta ei parhaimmillaan kahteensataan kilometriin näkynyt muuta kuin pelkkää peltoa. Pikkuhiljaa maisemat kuitenkin vaihtuivat kaupunkimaisempaan suuntaan, kunnes loppujen lopuksi saavuimme itse pääkallonpaikalle Helsinkiin. Mahdollisimman nopea tavaroiden purku ja paikan katsastus, tämän jälkeen saimmekin muutaman tunnin vapaata kierrellä Helsingin keskustassa, ja tarpeeseen tämä tuli. Kävin miksaajamme kanssa kahvilla, samalla kuunnellen kun hän kertoi Bellyn puitteista. Ilmeisesti kyseisessä paikassa on siis pieneen kokoonsa ja näennäiseen tuntemattomuutensa nähden erittäin hyvä miksauspöytä, kunnon monitorointi sekä äänentoisto salin puolelle. Miksaajamme oli niin vakuuttunut että päätti jopa käyttää paikan miksauspöytää, vaikka yhtyeen omakin olisi mukana. Odotukset alkavat pikkuhiljaa kasaantua illan esiintymistä varten.

Kellon mukaan piti lähteä soundcheckiin, ja yllätyksekseni kaikki muutkin yhtyeemme jannut olivat saapuneet perille sovittuun aikaan. Kasasimme soittimet vailla huolen häivää tai kiirettä. Oli mukava huomata että Bellyssä kukaan ei tullut potkimaan persuksille tai kasaamaan paineita. Toiset pisteet paikalle jo siitä, että soundcheckin ajankohta sijoittuu ajallisesti jo myöhäisempään iltapäivään. Ottaen huomioon että keikkamme alkaa vasta yhdeltätoista, teimme silti soundcheckin jo viiden maissa. Muutamaa PA:ssa ilmentynyttä sähkökytkentävikaa lukuun ottamatta ongelmia ei ilmennyt. Tämän jälkeen olikin vuorossa ruokailu, eli soittamisen jälkeen toisiksi mukavin ja sydäntäni lähimpänä oleva asia. Tässä vaiheessa pankki jo räjähti, kun huomattavan suurelle backstagelle oli kannettu liha-, kala- ja kasvisvaihtoehdot, vaikka syöjiä ei kuitenkaan kymmentä enempää ollut. Palvelu oli hyvää, ja takahuone oli äänieristetty muusta ruokailusalista niin että siellä sai olla rauhassa. Ruoka oli aivan käsittämättömän hyvää. Yksi varma syy tähän on se että ruoka on paikan päällä vain hetkeä aikaisemmin valmistettu, eikä sitä ole haettu foliovuorattuna mistään keskuskeittiön myymälältä. Tästä siis täydet pisteet ja papukaijamerkit, harvoin saa näin hyvää ruokaa keikkapaikoilla.

Ruokailun jälkeen kaikki hajaantuivat taas omille teilleen muutamaksi tunniksi. Kävin muutamassa lähialueella olevassa levykaupassa, ja luonnollisesti, hain lisää kahvia. Aikahan menee kuin siivillä kun on mukavaa, ja paluu Bellyyn oli tapahtuva jälleen hyvin pian. Tilasimme ravintolan a la carte-listalta friteerattua kanaa ja kaksin käsin tuota ihanuutta vatsalaukkuihimme ahmimmekin, kunnes tuli aika lopettaa. Kirjoittamaton sääntö nimittäin on että tuntiin ennen keikkaa ei saa enää syödä, muuten tämä johtaa varsinkin pitkien esiintymisten aikana hyvinkin tukaliin tilanteisiin. Vihdoin ajankohta keikalle koitti. Paikalle oli tullut hassusta ajankohdasta ja keskellä viikkoa olevasta päivästä huolimatta ihan mukavasti väkeä, joten tyhjälle salille ei tarvinnut soittaa. Keikan jälkeen nopea purku, siirtyminen bussiin ja matka seuraavaan keikkapaikkaan.

Belly on keikkapaikkana aivan unelma. Talon puolesta on taattu hyvä äänentoisto ja ensiluokkaista ruokaa, mitä sitä muuta haluaisikaan. Kirsikkana kakun päälle vielä mukava henkilökunta ja ripeä palvelu. Ei mitään valittamista.”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *